keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Hyvä musiikki on helppoa

Kuva www.philharmonia.co.uk

Mitä on uusi musiikki, tai nykymusiikki? Termi viittaa uuteen taidemusiikkiin – ja vähän muuhunkin, sillä määritelmä joustaa.

Kuvittelin nykymusiikin olevan vaikeaa, sekamelskaa jota ei kauan jaksa kuunnella. Korvat olivat turtuneet näennäiseen helppouteen, populaarimusiikkiin. Nykymusiikki oli ihan muuta ja vierastin sitä.

Onneksi korviaan voi kouluttaa. Sain talvella tuhdin perehdytyksen, kun tiedotin uuden musiikin festivaali Musica nova Helsinkiä. Nykymusiikki olikin yhteiskuntakriittistä ja rohkeaa! Nyt ei ole paluuta, janoan haastavia kokemuksia.

Maailmalla uusi musiikki haalii uusia yleisöjä. Esimerkiksi Lontoon Southbank Centressä nykymusiikkia markkinoidaan uuden elektronisen musiikin faneille. Suurella menestyksellä. Toivottavasti suunta on sama Suomessa.

Tänään makustelin uutta musiikkia vierailemalla Ensemble Intercontemporainin kotisivuilla. Taustamusiikki antaa vihiä, mistä on kyse. ”Mitä toi on?”, kysyy työkaveri vieressä.

Klasarin yleissivistystä voi kasvattaa Philharmonia Orchestran oppaan avulla.

Kokeilin ranskalaisen Claude Debussyn teosta La mer. Säveltäjälle meri edusti vapautta, mysteeriä ja vaaraa.

Luen ohjeet: ”Anna musiikin valua päällesi. Pistä silmät kiinni ja kuvittele värejä ja muotoja.”

Keskityn ja painan play (biisi löytyy mm. Spotifysta).

Eka osa vie auringonnoususta iltapäivään merellä: ”Milloin aurinko nousee? Onko huilusoolo meren yllä kaarteleva yksinäinen lintu?” Päässäni lipuu uljaita purjelaivoja tyynellä ulapalla. Tuuli yltyy ja laivat keinuvat. Ah, pääsisipä purjehtimaan!

Toisessa osassa aallot murskautuvat kallioihin. Säpsähdän. Lopuksi meri ja tuuli keskustelevat.

Avaan silmät. Mahtavaa kuulla biisi Juhlaviikoilla yhden maailman huippuorkestereista tulkitsemana ja Esa-Pekka Salosen johtamana. Nyt kun minulla on suhde siihen, toka kerta on jo paljon helpompi.

Ensemble Intercontemporain Juhlaviikoilla 13.-14.8.
Esa-Pekka Salonen ja Philharmonia Orchestra Juhlaviikoilla 21.-22.8.

Anna-Sofia Joro, Juhlaviikkojen tiedottaja, jota inspiroivat tiedotuksen työhuoneen seinällä koreilevat Pierre Boulezin ja Katri Helenan julisteet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti