Suomista ja sallimista

Minulle tämän kesän Juhlaviikot tiivistyi Chisun perjantaisen Huvila-konsertin paratiisilliseen tunnelmaan. 1920-luvun Berliinin yökerhotunnelmaa höystettynä Blondien ja Nina Hagenin tapaisilla mielleyhtymillä – tämä oli minun fiilikseni, kullakin kuulijalla oli tietenkin omansa.

Mutta Chisun taivaallisen koskettavan ja tanssittavan musiikin ohella haltioittavaa oli kollektiivisesti jaettu kokemus. Yleisö näki edessään nuoren naisen, joka hemmetti vieköön osaa. Naisen joka on aivan ilmeinen monilahjakkuus. Ja yleisö soi ja salli sen hänelle ja otti kaiken vastaan ilosta kiljuen, antautuen ja huokuen.

Paitsi että Chisun konsertista sai uskomattoman onnihumalan ja siivet selkäänsä ja uskoa suunnilleen ihan kaikkeen tekemiseen ja menemiseen, se antoi myös puskurin kaikkea vihamielisyyttä ja epäluuloa vastaan. Tulipa lähikuukausina kaamoksen mukana ihan mitä tahansa, riittää kun sulkee silmänsä ja muistaa ylös alas hyppivän Chisun ja hänen riemastuneen, vimmatusti pomppivan yleisönsä. No näin toimii kulttuuri. Tuntee yhteyden muihin ihmisiin, tuntee olevansa kokonaan olemassa ja elossa, tuntee olevansa höpsö ja tosissaan ja liikutettu ja naurussa suin ja läsnä juuri tässä juuri nyt.

Tämän kesän Juhlaviikoilla olin todella vaikutettu puolalaisesta teatterista, ukrainalaisesta kvartetista ja monesta muusta – mukaan lukien katujen ihmisvirroista, ratikoissa toisilleen puhuvista ihmisistä, poeettisista tapahtumista julkisilla paikoilla, joiden poetiikka on yleensä piilossa. Viime vuonna kuuntelin Juhlaviikoilla vain klasaria, monestakin syystä; tänä kesänä oli toisenlaisten kinkerien vuoro.

Entäpä ensi kesänä? Kevättä tohtii ruveta odottamaan talvipäivänseisauksena eli 22.12.2010. Ensi kesänä monet asiat ovat toisin. On eletty yksi pitkä talvi, tehty töitä, rakastettu, naurettu, kiukuteltu ja itketty ja pyydetty anteeksi ja hymyilty. On jaksettu, suotu ja sallittu.







Juhlaviikot pohtii tänä vuonna eri tapoja suhtautua taiteeseen. Mikä on sinun taidesuhteesi? Oletko taiteen kokijana esimerkiksi skeptikko, kriitikko, bilettäjä vai taidefani? Jani Toivola, Anna Kortelainen, Aleksi Bardy ja Marja-Terttu Kivirinta kirjoittavat festariblogissa omasta suhtautumisestaan taiteeseen ja Juhlaviikko-tunnelmistaan.